Kaipuu

Seurasin tänään automatkalla muuttolintuja.. Näin edessäni valtavan muutoauran korkealla taivaalla ja tuumin niitä katsellessa, kuinka hienosti kaikki tietävät paikkansa tuossa muodostelmassa vaikkeivät tunne toisiaan entuudestaan!! Pohdin myös "ovatkohan viimeisenä lentävät linnut yksinäisiä ja turhautuneita, kun joutuvat olemaan jonon hännillä"...

Yhtäkkiä huomaan kuinka valtavasta muodostelmasta erkanee pieni joukko lintuja aivan toiseen suuntaan... ihmettelin moista suunnan vaihtoa, mutta hetken seurattuani totesin että "ahaa he hakivat kaukana perässä tulevan uuden lintulauman joukkoonsa..." Edellä menevä lintuaura huomasi tämän ja kuulin mielessäni kuinka etummaisin lintu rääkäisee muille "täyskäännös, porukkaa jäi jälkeen" ja niin koko muodostelma teki järjettömän käännöksen, hakivat uudet tulokkaat matkaan mukaan ja jatkoivat taas eteenpäin.. Lopulta lintuparvi katosi puiden taakse... Muutto kohti etelää oli alkanut!

Kyynel vierii pitkin poskeani, pyyhin sen pois ja koitan lohduttautua, että ne palaavat vielä keväällä uudelleen...

Talvi tekee tuloaan..

I would like to be a moomin and sleep over the winter..

Viime viikonloppuna oli mieheni syntymäpäivät!! Huomaa ettei ole enää mikään teini, kun vieraiden lähdettyä tuli pitkä huokaus ja nukkumaan mentiin jo hyvin aikaisin!!=D Tietysti raskas työ ja ainoina vapaina synttäri hulinat saattavat kyllä viedä mehut keltä vain, ikää katsomatta!=) Halusin jakaa juhlat taasen kahteen päivään, jotta ihmiset mahtuvat paremmin ja toisekseen on kovin ikävää jos ei ehdi kenenkään kanssa juttelemaan kunnolla! Kakkuakin tuli taasen syötyä liiaksikin, mutta onneksi ei nyt hetkeen ole mitään juhlia tiedossa!!:)

Tänää vapaapäivän kunniaksi aloitin aamuni sillä, että lähdin kunnon metsä lenkille ihastelemaan syksyn tuomaa väriloistoa!!^^ En yhtään ole syksy ja talvi ihminen, joka syksy vaivun epätoivoiseen väsymys ja masennuskierteeseen joka helpottaa vasta kevään tullen!! Lisäksi syksyn tullen alkaa sairastelu kauteni, minä kun olen koko talven ja syksyn käytännössä katsoen kipeä huonon vastustuskykyni takia!! Lisäksi palelen todella helposti ja vaatevuoret aiheuttavat taas puolestaan hengenahdistusta!!! Kovin monimutkaista! Voi kun voisin olla muumi ja nukkua talviunta!!^^
On syksyssä paljon hyviäkin puolia, viileämpi ilma helpottaa hengitysvaikeuksiani ja kukapa voi vastustaa upeita värejä luonnossa, kynttilöiden tunnelmaa ja lämmintä teekupposta kirjan tai leffan yhteydessä!!^^

Kulkiessani tosiaan tuolla luonnossa huomasin että pelloilta oltiin haettu viljat pois, joten pääsin vihdoinkin talsimaan keskellä peltoa olevalle saarekkeelle katsomaan mitä siellä todella oli!!

Tästä tulee mieleen suomalaisen Sauna kauhuelokuvan kansikuva!! Creepy..

Keskellä tosiaan oli vanhan talon perustuksien rauniot!! En tiedä onko tämä ollut joku varasto vai mikä mahtoi olla menneisyydessään, mutta kiinnostava se ainakin oli!!

jossain puissa tosiaan oli upeat värit, toiset taas olivat vielä yllättävänkin vihreät!! Kamerani surkeus alkaa kohta toden teolla ottaa päähän kun minkään kuvan värit eivät vastaa todellisuudessa sitä miltä tuolla luonnossa oikeasti näyttää!! Jos sitä joululahjaksi raaskisi ostaa itselleen uuden kameran..ehkä jos taas ei tule mitään muita yllättäviä kustannuksia!!!

Sienet oli hauskan näköisiä!!^^

Mitä kaikkea kivaa lehdistä voikaan keksiä?

silmälaput..

tai korvaläpät..?

Koiran lääkkeet alkaa tehoomaan...ainakin sen ylimääräisestä energiasta päätellen:

Yks yö meni kalanruokapurkki...oli vielä hienosti levitettynä ympäri kämppää!!

Tämä oli vähän tälläinen kuvapainotteinen postaus ilman sen kummempia turinoita!!:)

Syksyn kirpakoita päiviä sinne ruudun toiselle puolelle

Fobia

Jatketaan teemailulla kun kerta näin näppärästi alkuun päästiin!!;) ja kun tässä nyt ei ole mitään erikoista ehtinyt omassa elämässä tapahtumaankaan tällä väliin!!:) Perus töitä, töitä ja töitä ja ens viikonloppuna miehen synttärit!!:)<3

Kun tässä muutama postaus sitten höpöttelin painajaisista niin siitä tulikin mieleeni seuraavanlainen aihe.. Nimittäin erilaiset fobiat!!
Monet kärsii erilaisista fobioista, ja niitä on olemassa erilaatuisia. Kaikkiin asioihin ei ole edes järjellistä selitystä miksi joku kärsii jonkun asian pelosta ja harvemmin sille itse ei voi mitään! Toiset pystyy näiden pelkojen/kammojen kanssa elämään normaalia elämää, mutta toisilla se on niin pahalaatuista että tämän takia joutuu välttelemään tiettyjä tilanteita tai pahimmassa tapauksessa jopa eristäytymään ihan kotiinsa!!! Ajattelin tässä nyt tuoda esille omia asioita, jotka aiheuttavat minulle pelkotiloja ja ahdistuneisuutta..jopa ihan hysteriaa...

Ensimmäisenä mieleeni tulee Klaustrofobia:

Ahtaanpaikankammo ja suljetunpaikankammo. Itselläni tämä kammo on voimakkaimpia pelkotilojani!! Tämä on minulle jostain kumman syystä tullut vasta vanhemmiten voimakkaammin esille. Ekan kerran huomasin tämän joskus mennessämme laivalle ja oltuamme täpötäydessä terminaalissa. Happi tuntui pakenevan keuhkoistani ja ilma oli kovin raskasta hengittää, tunsin kun aloin vapisemaan, jalat eivät meinanneet enää kantaa ja silmissä näkökenttä alkoi sumentua.. Päässäni pyöri ainoastaan ajatus "täältä on päästävä nopeasti pois"... Sen jälkeen olen osannut vältellä aina tälläisiä tilanteita, laivallekkin kun ollaan menty, ollaan pysytty hyvin hyvin kaukana niistä kiireellisimmistä tungoksista ja nykyään pidän joka paikassa silmällä lähintä pakoreittiä jos tunnen että olo alkaa käymään tukalaksi!!

Tähän samaan kuuluu myös suljetun paikan kammo!!! Ajatuskin siitä että jään jonnekkin loukkuun saa minut jo melkein hyperventiloimaan!! Hissit on pahoja paikkoja, eritoten jos sen vielä yhdistää täpötäyteen hissiin on paniikin ainekset jo kasassa!!! Töissä inhoan kulkea ja viedä ruokia sillä meidän hissillä! Jokainen pieni tärähdys saa minulla jo sydämen lentämään kurkkuun, saati sitten kun on pari kertaa  jäänyt kerrosten väliin hetkeksi jumiin, on paniikki ollut melko voimakkaana ja saanut minut hakkaamaan nappuloita hullun lailla!! En tiedä mitään sen kamalampaa kun, että jäisin hissiin enkä pääsisi sieltä pois!! Silloin panikoisin todennäköisesti itseni hengiltä...

Toisena mieleeni tulee Akrofobia:

Korkeanpaikankammo... Tästä olen kärsinyt myös niin kauan kuin muistan, jopa lapsuudesta asti!! Erään muiston tähän liittyen lapsuudestani haluan jakaa tässä aihealueessa!! Olen aina ollut melkoinen koheli pienestä pitäen!! Järki ei ole paljoa päätä pakottanut, kun olen koheltanut pitkin mäkiä ja mantuja, kuin pojat konsanaan!!=D Suurin harrastukseni pienenä oli kiipeily!! Ei varmaan ole ollut paikkaa jonne en olisi kiivennyt tai ainakin yrittänyt kiivetä!! Kalliot ja puut oli suosikkeja! Ylös pääsin aina hyvinkin ketterästi, nautin siitä mitä haastavampi kallion seinämä tai puunrunko oli, sitä parempi! Jahka pääsin haluamaani määränpäähäni tulikin seuraava ongelma, alas tulo!!xD Korkeus alkoi pelottaan ja en uskaltanut enää samaa reittiä kavuta alas!! Kerrankin joutuivat kaverit hakemaan iskäni paikalle, että sai mut alas erään leirintäalueen (caravaanarit, caravaanarit, on kaikkien kaveri...) putkiliukumäen päältä jonne olin kiivennyt ja en uskaltautunut enää sieltä putken päältä alas!!=´D

Kerran perheen kanssa mentiin Pyynikin näkötornille, niin jopa sinne torniin kiivetessä alkoi jalat vispaamaan vaikken edes nähnyt pihalle, saati sitten mikä olo oli kun sinne näköalatasanteelle pääsin!! Kirjaimellisesti konttasin siinä betonitasanteella ja tuntui, että kuolen siihen paikkaan!! Saati sitten, kun nippa nappa uskaltauduin kurkistamaan reunan yli, oli pakko kumartua takas betonilattian puoleen!!=´D jopa keittiöjakkara on tiettyinä päivinä polvia tutisuttava juttu... Olinkin melko yllättynyt ja ylpeä itsestäni, kun pakotin itseni kiipeämään tikapuille ja putsaamaan talomme rännit viime kesänä.. Oli siinä kyllä melkoisen iso prosessi että sain itseni psyykattua siihen mielentilaan, että kykenin niille tikkaille kiipeämään!!

Kolmantena sanoisin pallo fobian:

Tämä on niin typerä fobia, että aivan itseänikin naurattaa!!=´D Mutta joo, kyllä kärsin pallo fobiasta! En voi sietää tiheää pallokuviointia, sieniä jossa on reikiä ja etenkin pesusieni saa puistattavat väreet kulkemaan pitkin kroppaa!!! Tähän tiedän syyn, miksi kärsin kyseisestä fobiasta!! Pienenä kun sairastin todella paljon yli 39 asteen kuumetiloja, niihin tuli mukavana lisänä hallusinaatiot!! Yksi ja sama hallusinaatio oli, kun näin, että pimeässä olohuoneen lävitse lipui minua kohti todella iso pallo, joka oli täynnä reikiä, aivan kuten pesusienessä... Tämä pallo tuli kohden ja lopulta tunsin kuinka se hautasi naaman ja tunsin oikeasti tukehtuvani ja sama toistui uudestaan ja uudestaan kunnes nukahdin lopulta hyvin uupuneena... Uskon että nämä hallusinaatiot ovat syy siihen miksi kaikki tiheät pallot ja tiheät vieriviereen olevat onkalot ovat aivan järkyttävä puistatus itselleni!! En pysty sellaisia edes katsomaan...Hyi.. =P

Neula/sairaala fobia:

Kuten olen monesti sanonut, niin olen pienestä asti ollut hyvin hyvin paljon sairaala hoidoissa, johtuen suurimmaksi osaksi tästä minun synnynnäisestä henkitorvenahtaumasta!! Elettyäni puolet varhaislapsuudestani sairaalassa, on vastustuskykyni muita lapsia huonompi ja sairastuin täten paljon myös keuhkokuumeisiin ja keuhkoputkentulehduksiin, jotka taas pistivät minut jälleen makaamaan sairaalahoidossa!! Pienenä jopa ajattelin, että Tayssi oli toinen kotini!!! Tosin ei niin mukava sellainen!  Siksi lääkäriinkin menen ainoastaan, kun oikeasti on pää kainalossa!! 

Minulta on aina otettu niin paljon verikokeita, että verisuoneni ovat jääneet normaalia pienemmiksi! Ja tämä ainainen neuloilla ronkkiminen on saanut minulle jonkin asteisen fobian aikaan!! Kykenen kyllä menemään verikokeisiin, mutta tunnen syvää heikotusta asiasta!! Joudun aina sanomaan lääkäreille, että vauvaneula on ainoa millä tuutte saamaan verikokeen ja silläkin otettaessa täytyy olla melkoinen ammattilainen.. Monet eivät ole tätä kuunnelleet (jopa naureskelleet rehvakkaasti, että kyllä he osaavat..) ja olen joutunut olemaan kuin neulatyyny!! Siksi en siitä pidä ollenkaan ja voin hyvin samaistua heihin jolla se on oikein pahimmanluokan fobian puolella!! 

Näiden pääfobioiden lisäksi kärsin myös paniikkikohtauksista!! Jos joku tilanne esim. riitely menee liian stressaavaksi, saan siitä helposti paniikkikohtauksen, jossa rupeen hyperventiloimaan, näkökenttä sumenee ja olo muuttuu hyvin sekavaksi ja paniikinomaiseksi!! Menen suoraan sanottuna ihan hysteeriseen shokki tilaan... 

Teini-iässä  minut jouduttiin viemään useita kertoja ensiapuun hengenahdistus kohtausten takia, syytä kohtauksiin ei koskaan saatu selville, mutta onneksi ne jäivät aika hyvin teiniajoille!! 

Panikoin uusiin ihmisiin tutustumista.. Pelkään ihmisten ensireaktiota, kun he tutustuvat minuun! 

Pelkään myös, ettei minua hyväksytä ja pelkään, että minut jätetään yksin..

Pelkään kuolemaa..Tämä varmaan on niin vahvana, kun näin oman mummuni kuoleman ja itselleni siitä jäi melkoisen traumaattinen kokemus!! Monet sanoo, että kuoleman näkeminen helpottaa hyväksymistä, että kaikki täältä joskus lähdetään, mutta minulle se oli kaikkea muuta kuin helpottava kokemus..

Eläydyn myös liikaa kaikkeen telkkarissa näkemiini kamaluuksiin ja saatan sitä myöten olla joskus jopa liiankin pelokas vieraita ihmisiä kohtaan... se on myös osasyy miksi en käy baareissa!! Mieleni valtaa kauhukuvat kännisistä äijistä jotka alkaa riehumaan ja tekemään ties mitä kamaluuksia!! (minä ja minun mielikuvitukseni/kiroukseni)

Eiköhän tässä jo näitä ollut melkoinen lista..=D Tässä on melkoinen satsi kanssaelettäväksi!!;) Mutta hyvin ollaan näinkin kirjavien ongelmien kanssa tultu juttuun ja elämästä selvitty hengissä!!:)

Sen haluan vielä sanoa, että minua inhottaa suorastaan kun ihmiset vähättelevät näitä ongelmia!! Toisille nauretaan "hähää pelkäät puluja, et oo tosissas.. mite sä voit jotai tollasta pelätä?" 

Mutta hei ihmiset miettikää oikeasti, että nämä pelot ja fobiat eivät ole aina itsestä kiinni!! Kukaan tuskin ehdointahdoin on halunnut omaan elämäänsä näitä riesakseen!! Ja ne kaikki on sille kyseiselle ihmiselle yhtä pahoja kun toiselle joku muu asia!! Ei pidä rinnastaa sitä kumman pelko on oikeutetumpaa, että joku karhupelko on pahempi kuin toisen kastematopelko... Jokaiselle pelot on henkilökohtainen asia ja niitä ei mielestäni voi verrata keskenään, koska kukaan ei pääse toisen pään sisälle ja ei voi tietää millaista paniikkia joku toiselle mitätön aihe aiheuttaa taas sille toiselle!!! 

Onko muilla kenties yhtä laaja kirjo erilaisia pelkoja/fobioita?;) Onko jollain tutulla tai sukulaisilla mitään itsestä hullunkuriselta tuntuvia pelkoja?:)

Why do you have to kill?

Sain hetki sitten kommenttia, että ruudun toisella puolella oltaisiin kiinnostuneita kuulemaan enemmän tälläisiä kantaa ottavia/pohdinta postauksia... Ja olen sen huomannut itsekkin, että tälläisillä kantaa ottavilla teksteillä on ihmisiin kuohahduttava vaikutus!!! Enkä nyt ole siis kalastelemassa tässä mitään kommentteja, että siitä ei ole kyse... Itse rakastan pitkiä keskusteluja ja on mukavaa kun pääsee jonkun kanssa keskustelemaan värikkäästi eri aiheista!!! Sellaisista jossa eriäviä mielipiteitä ja näkökantoja satelee ja tunnelma on silti mielenkiintoinen ja hyvä, ilman mitään tappelua ja vertailua "kenen mielipide on oikea"... Tästä esitetystä ns. toiveesta sain uskallusta kirjoittaa taasen jotain hieman normaalia raskaampaa tekstiä.. Tällä kertaa aion jakaa ajatuksiani aika keskeisestä aiheesta kuten perhesurmat...

Viime vuosina on suomen uutiset täyttänyt tämä yksi ja sama traaginen uutinen "joku on taas tappanut perheensä ja sen jälkeen itensä"... itseäni tämä uutinen kauhistuttaa joka kerta enemmän ja enemmän!! Olen ihmisenä todella herkkäluontoinen ja moiset uutiset saavat minut aina järkytymään!! Eläydyn uutisiin liikaakin ja helposti silmiini tulee se kauhukuva, mikä milloinkin uutisissa on aiheena.. välillä jopa inhoan sitä piirrettä itsessäni kun saatan tosielämässä murehtia tuntemattomien tragedioita monia päiviä..! Vaikken edes tuntenut heitä..
Näitä tapahtumia miettiessä tulee väkisin mieleen muutama kysymys... Miksi? Oliko se ainoa vaihtoehto?

Yleisesti ottaen ihmiset tuntuvat voivan huonommin kun vuosiin!! Mitä enemmän ilmenee huonosti voivia ihmisiä sitä enemmän kunnat karsivat terveyspalvelujaan!!! Minun matikalla tässä jo mennään niin syvälle suohon että huh heijaa!!! Luin tuossa jostai lehdestä juttua, jossa joku oli kommentoinut tätä viimeisintä perhesurma tapahtumaa, että "ihmiset puhuu niin huonosti, asioita ei näe ulospäin ja ihmiset patoavat kaiken sisälle... kun saataisiin ihmiset puhumaan ei näitä ongelmia tulisi..." ...Tota noin... joo osittain ihan pointtinsa tuossa, mutta...

Itselläni eräs ystävä on kärsinyt masennuksesta jo pitemmän aikaa, ero miehestänsä oli viimeinen niitti tässä masennuksen sarjassa ja ystäväni päätyi hakemaan apua!!! Hän meni terveysviranomaisen puheille ja sanoi ihan suoraan ettei enää pärjää yksin, että saako hän apua jostain ja lähinnä, että saako muksut paikan jonne välillä mennä kun itsestä tuntuu ettei jaksa enää... no mitäpä terveysvirannomainen tähän tuumi...? "En tiedä onko tälle tarvetta, jos nyt katotaan hetken aikaa ennen ku tehää asialle mitään!!!"
No onneksi ystäväni on luonteeltaan melkoisen sanavalmis ja oli tälle terveysviranomaiselle sanonut että "Pitääkö mun tappaa eka muskut ja itseni että te tajuutte että täällä ihmiset tarttee apua"
Tähän viranomainen oli vastannut että "Ei hän tiennyt että asia on oikeesti noin paha"
MITÄ HELVETTIÄ sanon minä!!! Joo varmaan ihmiset menee huvikseen jonnekkin pyytää apua jos ne ei sitä oikeesti tarttis!!! Suomalaiset hyvin tuntien, sinne lääkäriin ei todellakaan mennä mistään pikku jutusta ja olis se terveysviranomaisen pitänyt tajuta!!! Että pitäis puhua enempi ongelmistaan ja hakea ajoissa apua, mutta siihen ei sitten puututa, että ne jotka sitä apua hakee, ei sitä saakkaan kun vasta uhkailemalla tapattaa itsensä ja perheensä!!!o_O

Ja se 8 vuotiaan tytön tapaus... naapurit ja sukulaiset soittanu satoja kertoja sossuun et pelastakaa se tyttö ja ei mitään.... niin vain sai tyttö surmansa... Taas viaton ihminen joutu kärsiin sellaisten ihmisten toimesta joiden olisi pitänyt olla niitä turvaa tuovia pelastavia enkeleitä!!! Joo ihmisiä nekin työntekijät vain on, mutta kyllä ainakin mun maalaisjärki sanoo, että jos joku sanoo, että ei jaksa enää niin silloin se pitää ottaa tosissaan, tai jos lapsesta on pahoinpitely epäilyjä, pitää ne aina ottaa tosissaan!!!! Mikä hitto ihmisiä vaivaa???

Mutta eniten mikä tässä jutussa häiritsee, on se miksi aina pitää viattomat ihmiset viedä mukanaan?? Vaikka kuinka vois huonosti ja perhe tilanne menee alamäkeen, niin miksi ne viattomat puolisot ja lapset pitää siinä mukana viedä? Jos on pakko tappaa joku niin veis vain oman hengen (enkä nyt sano sillä etten sitä tappajan henkeä arvostaisi) ja jättäisi sitten muut rauhaan!!! Tässäkin asiassa itsekkyys näyttelee suurta roolia.."jos minä en jaksa elää niin ette kyllä tekään saa elää..."
Mustasukkaisuus ja omistushaluisuus ovat myös olleet usein osana,.. Jos on parisuhteessa ero astumassa voimaan, ei toinen osapuoli ole sitä kestänyt ja täten sitten tappanut itsensä ja puolisonsa!!! Jotenkin tuntuu ettei osata käsitellä rankempia asioita!! Kuvitellaan että elämä on aina kuin jotain ruusuilla tanssimista ja sitten kun tulee hieman takapakkia elämään, niin otetaan haulikko käteen ja PAM... Ymmärrän kyllä itsekkin masennusta sairastaneena ihmisenä, että välillä päivät tuntuu siltä, ettei jaksaisi, olisi helpompaa luovuttaa... Mutta koskaan en pystyisi edes kuvittelemaan, että tappaisin jonkun toisen!!! Vaikka mikä olisi...
 Ja ylipäätään miksi se tappaminen on ainoa vaihtoehto? Eikö nykyään voida puhua enää ollenkaan tai ratkaista asioita mitenkään muutenkaan??

Ja tästä sopivasti aasin silta siihen, kun tuntuu, että nykyään ei parisuhteissa puhuta ollenkaan ongelmista!! Jos joku asia hiertää suhteessa siitä puhutaan korkeintaan muille, omille työkavereille, ystäville yms... ei sille ketä se asia oikeesti koskee!! Asiat monesti sen takia kärjistyy ihan järjettömiin mittakaavoihin ja sitten päädytään näihin draagisiin tapahtumiin!!:(
Ja jos joskus harvoin toinen osapuoli uskaltautuu avaamaan sanaisen arkkunsa, niin toinen taas puolestaan vähättelee tätä ja ei ole tukena... ja soppa on jälleen valmis!!! Ihmisten itsekkyys monesti tuntuu lisäävän näitä ongelmiin suistumisia!!! Ollaan liian kiireisiä ja välinpitämättömiä, jottei ehditä kunnolla kuuntelemaan ja olemaan tukena, ajatellaan vaan että "kyllä ne nyt pärjää, aikuiset ihmiset"... Sitten kun ei pärjääkkään niin sit tullaa haukkomaan henkeä että mistä moinen johtu kun ei yhtään nähnyt päälle päin!!!o_O
No sitten kun miettii asiaa toiselta kantilta niin suomalaisilla on sellainen kummallinen ajatusmaailma että puhuminen on noloa, näytät luuserilta ja kaikin tavoin epäkelpo ihmiseltä jos vähääkään hihkut ongelmistasi muualle kuin omalle pääsi sisäiselle ajatusmaailmalle!!!

Tähän samaan aiheeseen voisi liittää vielä nämä koulusurmat jotka onneksi on viime aikoina vähentyneet.. mutta samoja pohdintoja siihenkin voi liittää!! Mutta siitä en jaksa sen enempää avautua!! Tuntuu että pää alkaa muutenkin seota tästä liiasta pohtimisesta!!xD Ehkä tähän on taas hyvä lopettaa tältä erää!!

Puhukaa ihmiset, se ei ole noloa, se ei tee teistä yhtään sen vähempiarvoisempia ja jos tunnette ettette jaksa yksin, niin hakekaa ammattilaiselta apua ja vaatikaa saada apua!!!

Castle

Muutamia kivoja löytöjä on tullut viime aikoina tehtyä!!!
Pari viikkoa sitten pääsin taasen kiertelemään Tampereelle sillä välillä kun mieheni oli töissä! Kirppareilta en löytänyt mitään, mutta Anttilan leffa/musiikki/peli/elektroniikka osastolta löytyi muutama uusi sarja boxi tuohon kokoelmiini!!^^

D.N.Angelin boxi, Lainin boxi ja ihana Ninja scroll boxi lähtivät matkaani ja kukin maksoi vain 4.99€/kpl!!!^^ Olin todella tyytyväinen löydöksiini... Ninja scroll minulla on ollut jo ties kui monta vuotta vähemmän aitona, mutta nyt sain vihdoinkin sen aidon boxin eikä hintakaan päätä huimannut!!^^

Sitten tälläisenä Lego-hulluna ihmisenä tein Prismassa taas sydäntä tykyttävän havainnon!!! Myyntiin oli tullut uusi linna sarja ja pakkohan sitä oli alkaa keräämään!!^^ Harmitti kun edellinen linnasarja poistui niin kovin nopeasti myynnistä, niin ei ehditty läheskään kaikkea ostaa!!:( 

Me kun ostamme näitä vain silloin kun rahaa sattuu ylimääräistä olemaan, emme tuhlaa kaikkia varojamme harrastuksen kartuttamiseen!!!:)

♥

Mummuni oli puolestaan tehnyt minulle löydön kirpparilta kun olivat olleet setäni vaimon kanssa kiertelemässä! Pitkän Mercyn niittihamosen!!! Yhteen aikaan tulikin käytettyä paljonkin pitkiä hameita mutta ne sitten jossain vaiheessa vaihtuivat lyhyempiin.. Nyt tosin puettuani hameen päälleni ihmettelin itsekseni, miksen ollut pitkään aikaan käyttänyt pitkiä hameita! Osasyy tietysti on se, että tarpeeksi pitkiä hameita on vaikea löytää!! Monet kun loppuvat typerästi puoleen väliin pohjetta, itse kun tykkään että hame saa laahata kunnolla maata tai sitten olla polvipituinen tai korkeintaan muutaman sentin lyhyempi!!!:) Roiskeläpistä en pahemmin perusta!!=D

haaveilija...

Hameessa on myös se hauska ominaisuus että sen saa halutessaan lyhyemmäksikin!!!^^ Tälläiset muuntautumis mahdolisuudet takaa vaatteelle pitempi kestoisemman ilon, kun tarvittaessa saa muokattua jos ei satu tykkäämään jommasta kummasta mallista!!:) Ei kyllästy niin helpolla =D

Ihana syksyinen aurinko♥

Löysin metsästä uuden mukavan paikan, tähän oli mukava käpertyä ja nauttia metsän ihanista ominaisuuksista!!^^

Sarakin nautti kerrankin metsässä eikä vinkunut koko aikaa levottomana!!! Se hämmentyy kovin usein siitä jos pysähdutään johonkin, nykyään se on ruvennut jo tajuamaan että välillä voi pysähtyä ihan vain nauttimaan maisemista ilman mitään paniikkia!!!

Tänään mennäänkin neitiä käyttämään taas eläinlääkärissä... korvat eivät meinaa parantua vaikka ollaan jo monenlaisia poppaskonsteja koitettu... lisäksi raukka paran tassuun on ilmaantunut melkoisen kokoinen paise jota tämä kälvää koko ajan rikki... Toivottavasti näihin nyt löytyisi jotain apua!!

Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin... Syksyisiä päivänjatkoja!!!♥

Do you want some apple?